Loppuvuodesta 2022 Kaleva uutisoi Oulun Kuusiluodossa sijaitsevan vanhan Kauppaoppilaitoksen purkusuunnitelmista. Oulun Arkkitehtikilta ry:n mielestä Kauppaoppilaitoksen purkaminen ei ole perusteltua.

Viime vuosikymmenten suomalaisesta ja oululaisesta tuhlailevasta rakentamisen tavasta ja purkamisen suosimisesta on päästävä eroon. Nyt esitetty Kauppaoppilaitoksen purkamisen hyväksyvä asemakaava ei olisi linjassa voimassa olevien maakuntakaavan eikä Oulun yleiskaavan kanssa, joissa todetaan rakennus arvokkaaksi, jopa suojelun arvoiseksi. Miksi siis ilmeisen perusteetta valittaisiin purkaminen ja hylättäisiin rakennuksen aiemmin todettu arvo?

Astetta parempaa kulttuuriperinnön vaalimista

Oulun kaupungin arkkitehtuuriohjelmassa todetaan, että Oulussa arvostetaan kaupunkikulttuuria, kulttuuriympäristöjä ja arkkitehtuuria. Oulun tavoitteena on: “Huolehditaan oululaisista rakennuksista ja ympäristöistä niin, että ne säilyttävät arvonsa, ja ominaisuutensa.”

Luovaa uudelleenkäyttöä on Oulussa tehty viime vuosinakin. Esimerkiksi 1900-luvun Valjastehtaan rakennus muuntui halutuiksi persoonallisiksi asunnoiksi. Rakennuksen ajalliset kerrostumat ja ainutlaatuisuus olivat epäilemättä merkittävä syy tähän. Yhtä lailla, Åstromin korttelissa asuinkäyttöön otettu Rakennus C saavutti ansaitusti suuren suosion.

Näitä seikkoja vasten on selvää, että kaupungin tavoitteet ja rakennuskohteet muualla kaupungissa tukevat Kuusiluodon rakennuksen säilyttämistä ja arvostamista. Oulussa olisi nyt mahdollisuus, jopa velvollisuus, jatkaa edellisten esimerkkien viitoittamaa polkua ja profiloitua vastuullisen rakennusperinnön edelläkävijänä. Tavoite huolehtia kaupunkiympäristöstä ei toteudu ilman kulttuuritahtoa ja oman elinympäristön arvostamista.

Ympäristöpolitiikkaa puskutraktorilla

Ilmastokatastrofin partaalla meidän tulee pystyä tekemään ratkaisuja, jotka ovat vastuullisia ja kestäviä. Siinä missä uuden rakennuksen aiheuttaman ”hiilipiikin” nollaaminen vie vähintään vuosikymmeniä, jo rakennetun Kauppaoppilaitoksen ja sen olemassa olevien rakenteiden haaskaaminen purkamalla olisi resurssivastuutonta. Jo rakennettuun rakennuksen sisältyviä resursseja ja näkymätöntä arvoa meillä ei ole enää varaa jättää huomiotta.

Ympäristöministeriö toteaa 1950-luvun koulurakennusta ja vastaavaa 2010-luvun koulua vertailleessa julkaisussaan “Purkaa vai korjata” (2019): “Tapaustutkimuksen perusteella rakennusten säilyttäminen voi auttaa paitsi vaalimaan kulttuuriarvoja, myös vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.”

Resurssien haaskaamisen sijaan jokaisen rakennustoimenpiteen tulisi olla ympäristöteko, mutta Oulun Kauppaoppilaitoksen purkamisen ei voi katsoa sitä olevan – se olisi surullinen ja varoittava esimerkki vastuuttomuudesta.

Kauppaoppilaitoksen kunto ja korjattavuus

A-insinöörit toteavat riskikartoituksessaan vuodelta 2018, “…toimenpide-ehdotukset ovat hyvin raskaat, mutta näin saataisiin turvallinen ja terveellinen rakennus.” Kartoituksen mukaan rakennus olisi mahdollista korjata, mutta raportti tulkitsee siten, että käytännössä se tulisi liian kalliiksi. Oulun Arkkitehtikilta pitää ehdotettuja toimenpiteitä raskaasti ylimitoitettuina.

Kyseenalaistamme rakennuksen nykyisen omistajan, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) asemakaavan muutoksen edistämiseksi teettämien selvitysten objektiivisuuden. Selvitykset puoltavat vahvasti vanhan rakennuksen purkua, killan mielestä suurelta osin perusteettomasti. SYK:n tahtotila purkamiseen on pitkään ja selkeästi ollut olemassa, se ei esimerkiksi rakennuksen omistajana olisi halunnut rakennuksen uutta käyttöä selvitettävän Oulussa tehdyssä diplomityössä “Korjaussuunnitelma Oulun vanhalle kauppaoppilaitokselle” (2019).

Kuntoarvioraportissa vuodelta 2012 rakennus on saanut kuntoluokituksen 2,4/5. Raportista kuitenkin selviää, että rakennuksen runko ja vesikatto ovat hyvässä kunnossa ja kokonaisarvosanaa laskevat kaikista helpoiten vaihdettavat ja korjattavat asiat: talotekniset järjestelmät, sekä julkisivupinnat. Raporteista ei saa myöskään selvyyttä siitä, onko perustusten painuminen yhä käynnissä vai onko se tapahtunut jo rakentamisen aikaan. Raportin kosteusarvioissa kuvattujen näytteiden perusteella ei voida yksiselitteisesti määrittää, että rakennus olisi laaja-alaisesti vaurioitunut kosteuden takia. Paikallinen vahva viite vauriosta ei koskaan tarkoita, että koko rakennus olisi vaurioitunut, saati korjauskelvoton. Rakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavat aina lukuisat tekijät ja siksi tarvittavat korjaustoimenpiteet pitäisi kartoittaa huolellisesti.

Mielestämme esitetty rakennuksen kantavien rakenteiden purkaminen ei ole tarpeellista, vaan rakennusmääräysten asuinrakentamiselta edellyttämät asiat olisi mahdollista täyttää nykyisiä rakenteita täydentämällä.

Selvityksissä esitettiin tutkielma olevan rakennuksen tilallisesta soveltuvuudesta asuinkäyttöön ja todettiin sen johtavan pitkiin käytäviin sekä esteettömyysongelmiin. Mielestämme tilasuunnittelun tutkielma on huolimattomasti tehty ja ongelmat ovat ratkaistavissa laadukkaan suunnittelun avulla. Uudisvaihtoehtoa on selvityksissä tutkittu huomattavasti perusteellisemmin ja laadukkaammin. Olevan rakennuksen säilyttäminen onkin tutkittu vaihtoehtona vasta viranomaisten sitä vaadittua.

Lopuksi

Oulun Arkkitehtikilta esittää, että asemakaavamuutoksen ja siihen liittyvän mahdollisen purkupäätöksen perusteina toimivaa lähdeaineistoa tarkastellaan uudelleen kriittisin silmin ja asiasta päättävät tahot selkiyttävät itselleen ne arvot, joiden mukaan asiassa halutaan toimia. Toisin kuin kaavamuutoksen perustelumateriaali, Oulun Arkkitehtikilta ei pidä yhteiseen rakennettuun ympäristöömme sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden inhimillisten, kulttuurihistoriallisten ja arkkitehtonisten arvojen hävittämistä välttämättömänä. Jokaisen toimivan ja korjauskelpoisen rakennuksen hävittäminen on tietoinen teko ilmastokatastrofin edistämiseksi ja elinympäristömme köyhdyttämiseksi.

Toivomme että päätöksentekijät perehtyvät tässä kannanotossa esitettyihin argumentteihin ja ottavat ne huomioon päätöksiä tehtäessä.

Emme ole muutosvastarinnassa muutosvastarinnan vuoksi ja perusteetta, vaan pidämme ehdotettua arvojen muutosta perusteettomana.

Oulun Arkkitehtikilta ry
Oulussa 13.1.2023